Kukapa ei klikkaisi tai kommentoisi sydän- tai suukkokuvalla lemmikkikuvaa. Pörröinen pää, pyöreät silmät ja hiukan kostea kuononpää. En ole someholisti, mutta ilmiö on kiinnostanut siitä saakka, kun olen itsekin ollut tykkäämässä ja luomassa näitä söpöyden illuusioita.
Puolituntemattomille kerrotut henkilökohtaiset sattumukset ja koettu epäreiluus, nekin somessa liikuttavat – ainakin sormia. Yhteiskunnalliset epäkohdat eivät jaksa kiinnostaa, paitsi jos voi vain laittaa nimen johonkin nettiadressiin.

Somessa ei kuohu, vaikkei Raumalla jätevedenpuhdistamon alta otettua vettä pystytä taikomaan hyvänmakuiseksi kuin ehkä Muumilaakson taikurinhatulla.
Asiantuntijoiden mukaan juomavettä ei ole terveellistä käyttää jääkaapin kautta, eikä lähes 40 000 asukkaan kaupungissa kuulu ostaa juomavettä ruokakaupasta kuin etelänmatkalla, ei ainakaan 20 prosentin kuntaveron jälkeen.

Rauman vettä juotuaan kukaan ei kai ole sairastunut, mutta vesijohtovettä pitäisi pystyä juomaan irvistelemättä terveyden ylläpitämiseksi.
Avoviemärit eivät ole nykyaikaa, mutta haavoittuvainen avovesijohto tuntuu raumalaisille yhä olevan. Usko vedenpuhdistamon kaikkivoipaisuuteen tuntuu sekin olevan rajaton, vaikka vesijohtovetemme makuvirheet johtuvat pääasiassa kaikesta siitä, mitä kahdesta vähävetisestä joesta otetulle raakavedelle joudutaan tekemään.

Söpösti somekuvissa poseeraava koirani juo mieluummin rapakosta ja rouhii hankea kuin ottaa metsälenkille mukaan otettua vesijohtovettä pullosta. Eläimen terve vaisto? Instagramin kautta koirakuvat ovat katsottavissa ympäri maailmaa, myös sellaisten eläinten ystävien kännyköissä, joiden kotimaassa on pulaa kelvollisesta raakavedestä, toisin kuin Suomessa.

Susanne Ekroth
Vihreä kuntavaaliehdokas