Töitä on, vai onko? Työttömiäkin on, mutta kuinka paljon? Lehtiä lukiessa hukkuu helposti sekavan tiedon määrään, nurkkakuntaisiin näkemyksiin ja oman edun esiintuontiin kyynärpäillä ja kynsin hampain. Sipilän ajaman Kiky-sopimuksen aallokossa on nyt innostuttu mollaamaan työntekijää, tekemään puurtajasta rasite ja lisäksi syyttelemään ja sättimään, kun ei tämä poloinen ymmärrä miten armollisesti hänelle töitä tarjotaan, mutta kun ei vain kelpaa. Päätettiin sitten sekin, että kyllä ne työt alkaa kelvata, kunhan tasaisin väliajoin kysytään virkamiehen toimesta, että joko työnteko maistuisi.

Viimeisin silmiini osunut teksti aiheesta julkaistiin tänään sanomalehti Länsi-Suomessa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo miten Kiky vie oikeaan suuntaan, mutta vielä on matkaa. Hän haluaa helpottaa potkujen antamista ja on huolissaan siitä, että yrittäjä joutuu maksumieheksi työntekijän lapsen sairastuessa. Helsingin Sanomissa julkaistiin tasan kuukausi sitten artikkeli, jossa EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sanoo suomalaisten palkkojen olevan 10-15 % liian korkeat.
Kumpikin näistä artikkeleista perää reformeja, joustoa, paikallista sopimista ja lopuksi: jättää sen tärkeimmän osapuolen huomiotta. Totuus on, että yritys tarvitsee työntekijöitä ja työntekijä yrittäjää. Kun työnantaja julkisuudessa huutelee yksipuolisesti omasta nurkastaan ja perää muutoksia vain omat edut silmissä kiiltäen ei muutoksen aloittaminen ole helppo. Uudistuminen tapahtuu vain yhteistyöllä, sillä työmarkkinoilla on aina kaksi osapuolta – työntekijä ja työnantaja. Jos unohdamme toisen edun, kaivamme kuoppaa emmekä luo kestävää pohjaa todelliselle työmarkkinoiden uudistamiselle.

Olen samaa mieltä siitä, että muutos tarvitaan. Olen samaa mieltä siitäkin, että varsinkin pienten yrittäjien ja aloittelevien mikroyritysten toimintaa pitää helpottaa ja tukea. Mutta onko se tehtävä työntekijän kustannuksella? Onko tällainen tapa hedelmällinen tilanteessa, jossa tarvitaan yhteistyötä eikä vastakkainasettelua? Järkevämpää olisi poistaa byrokratiaa yrityksen perustamisvaiheessa, tukea yritystoimintaa kuntatasolla (kaavoitus, kaikki palvelut samasta ovesta, toimitilat yms.) Pentikäisen sanoin: “Mikroyrittäjien henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen toisi valtavasti työpaikkoja”. Tätä varten on jo olemassa koeaika, jota 1.1.2017 alkaen on yrittäjän eduksi pidennetty. Edellä mainitulta sivulta on luettavissa myös muista muutoksista, jotka jo helpottavat yrittäjän toimintaa.

Tällaiset tekstit, jossa työntekijä nähdään taakkana neuvottelukumppanin sijaan luovat vain ärtymystä ja vastakkainasettelua. Listaamista puolesta ja vastaan, nurkasta toiseen huudelleen voisi jatkaa loputtomiin. Haluan kuitenkin tuoda esiin yhteistyötä. Se on todellinen avain menestyksekkään työmarkkinreformin läpivientiin. Tarvitsemme toisiamme. Jos oikeasti haluamme uudistaa työmarkkinoita tulee se tehdä yhdessä, kumpaakin osapuolta kuunnelleen, ei syytelleen ja yksipuolisesti. Kukaan ei voi esittää olevansa uudistaja ja ratkaisunhakija, jos esittää vain vaatimuksia vastapuolelle yhteisten päämäärien sijaan. Ratkaisuja voidaan lähteä hakemaan, kun niistä voidaan sovinnossa keskustella.

Tiia Schrieber
Rauman Vihreät ry hallituksen jäsen